LUE SANKOMIEHEN UUSIMMAT:

Outo kumpu ja kurpitsapikkelssiä

luminen metsä kultainen tie

Nyt on taas mopo riistäytynyt käsistä, enkä tällä kertaa tarkoita Suomisen Viljoa, joka makaa taas ojan pohjalla ja ihmettelee, että miksi tie on jäässä.

Tarkoitan ajojahtia, jonka kohteena on Outokummun entinen toimitusjohtaja Mika Seitovirta. Kieltämättä puolitoista miljoonaa on aika suuri eroraha miehelle, joka meinasi ajaa firman konkurssiin. Kannattaa kuitenkin muistaa, että jos Outokumpu olisi mennyt konkurssiin, toimitusjohtaja olisi saanut siitä hyvästä neljä miljoonaa enemmän.

Ostamisen ihanuus

Aamukahvia ryystäessä pohdiskelin, että mitä sitä loppupelissä pystyy puolellatoista miljoonalla ostamaan. Kurpitsapikkelssi tuli ensimmäisenä mieleen kun se sattuu olemaan tarjouksessa meidän kyläkaupassa.

Kurpitsa eläimiä

Moni kurpitsa naamioituu linnuksi välttyäkseen lasipurkkiin joutumiselta.

Puolen kilon lasipurnukka maksaa tasan euron, joten Outokummun maksamilla erorahoilla saisi maakellariin, olohuoneeseen ja talliin pinottua puolitoista miljoonaa purnukkaa.

Siitä riittäisi kurpitsapikkelssiä myös sukulaisten joulupaketteihin, ja muutaman pönikän voisi myydä paukkupakkasilla kovaan hintaan Suomisen Viljolle.

Hän se tykkää aina mopoilun jälkeen syödä sillillä ja kurpitsapikkelssillä vuorattuja korvapuusteja.

Laskeskelin päässäni, että puolellatoista miljoonalla saisi ostettua myös 38.000 mottia koivuhalkoja. Se on pirun iso määrä kun ottaa huomioon, että meidän halkovajaan sopii kaksikymmentä mottia jos raahaan vaimon kutomakoneen pihalle.

Niillä haloilla lämmittäisi meidän taloa seuraavat 2000 vuotta, joten ei siinä ainakaan kylmä tulisi vaikka jääkausi iskisi päälle.

Tulipa kerran tyrä

Tämän touhotuksen keskellä harva muistaa miten Outokumpu sai alkunsa. Useimmat luulevat virheellisesti, että Outokummulla on jotakin tekemistä saman nimisen kyläpahasen kanssa. Ne eivät liity tosiinsa millään tapaa. Kyse on ihan perinteisestä salaliitosta, jonka tarkoitus on ollut mustamaalta Suomisen Isopapan saavutukset.

Vuonna 1901 Suomisen Isopappa löysi mökkinsä kivijalan vierestä kolmentoista kilon kultakimpaleen. Kimaltelevaa mötikkää kiiruhtivat ihmettelemään kaikki meidän kylän akat ja ukot. Viekkaat naapurit juottivat Suomisen Isopapan känniin ja alkoivat kaivella mökin alla minkä kerkesivät.

Eihän sieltä mitään löytynyt, vaikka ukot kaivelivat viikosta toiseen, ja akat kuopsuttivat kengän kärjillä sieltä ja täältä. Tavallisia, pään kokoisia kivenmurikoita löytyi kekotolkulla, mutta kultaa ei sitten hippuakaan. Rehkimisestä ukot saivat känsiä sormiinsa ja joka toisen haaraväliä rupesi vaivaamaan tyrä. Iltasella päreen valossa akat ihmettelivät porukalla niitä tyriä ja joku kovaääninen totesi, että ovatpa outoja kumpuja.

Kultainen ratsastajapatsas

Suomisen Isopapan kultakimpale päätyi lopulta Jari Sarasvuolle, joka teetätti siitä itselleen vaatimattoman näköispatsaan.

Kun vuoden kaivelun jälkeen kultaa ei ollut vieläkään löytynyt, naapurit lopettivat Suomisen Isopapan juottamisen. Muutaman krapulaviikon jälkeen ukko hoiperteli pihamaalle ja kiitteli kovasti ilmaisista viinoista.

Mökkiään hän hieman kirosi kun se oli kaivelun takia vajonnut räystästä myöten maan alle. Toisaalta eipä sekään mikään katastrofi ollut, sillä maan alla ne myyrätkin asuvat koska siellä on lämmintä.

Itsensä henkihieveriin kaivelleet ukot meinasivat antaa Suomisen Isopapalle selkään, koska he olettivat, että mies oli syyllistynyt huijaukseen saadakseen ilmaista viinaa.

Onneksi eräs tukholmalainen geologi eksyi kylään. Mies houkuteltiin saman tien antamaan tuomionsa. Mies pyöritteli kultakimpaletta, tutkiskeli suurennuslasilla, kaateli happoja ja toteisi, että kultaa se on.

Kyllä niin vaan harmitti ukkoja ja heidän akkojaan kun joutuivat tyhjin käsin lähtemään koteihinsa köyhinä kuin seurantalon rotat. Suomisen Isopappa sen sijaan pisti tuulemaan. Hän myi kultakimpaleen Helsingin herroille ja perusti kylälle Oy Outokumpu Ab:n.

Kyseessä ei ollut mikään kaivosyhtiö, eikä edes perinteinen juopotteluseura. Kyseessä oli Suomen ensimmäinen tyräparantola, joka toi helpotuksen monen miehen haaruksiin ilmestyneeseen outoon kumpuun.

Perintätoimisto hoitaa!

Testamentissaan Suomisen Isopappa määräsi, että jokaisen Outokummun toimitusjohtajan on osallistuttava tyräpotilaiden hoitamiseen samalla rakkaudella kuin punasotka hautoo toisten naaraiden munia. Jos näin ei ole tapahtunut, kaikenlaiset bonukset ja erorahat voida periä takaisin kuukausi toimitusjohtajan erottamisen jälkeen.

Että älkää huolehtiko! Minä soitin perintätoimistoon ja sieltä luvattiin mennä pimputtelemaan Mika Seitovirran ovikelloa jo ensi viikolla.


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s