LUE SANKOMIEHEN UUSIMMAT:

Maailman himoituin asuinpaikka

home-teksti

Pakolaisten taksisaattue lähti kohti Helsingin Stockmannia ilman niitä kahta siperialaista uhkapelaajaa. Siperialaiset suuntasivat kunnanjohtajan perässä torin suurimpaan kojuun missä oli tarjolla perunalastuja, kermaviilidippiä, pontikkaa ja kylän logolla koristeltuja olkihattuja.

Siperialaisten palkkaaminen kylän laittoman kasinon pyörittämiseen oli varmasti kaukonäköistä, mutta minulla oli kortinpeluun sijasta muuta mielessä. Kun mies on matkustanut toiselle mantereelle ja takaisin, sitä kaipaa saunan lämpöä ja vaimon syliä.

Kaikkea sitä tutkitaan

Meinasin vinkata kutsuvasti silmää toripöydän ääressä touhottavalle vaimolleni, mutta sitten huomasin hänen otsassaan sykkivän verisuonen. Aavistelin vaistonvaraisesti, että lähentymistä kannattaisi suunnitella vasta joulun jälkeen tai ehkä pääsiäisenä kun munat ovat muutenkin tapetilla.

Myös muut kylän naiset näyttivät äkäisiltä. Se oli ihan ymmärrettävää sillä Vanhan torin raivaaminen neuvostoliittolaisista lentopommeista oli ollut varmasti raskas ja vaarallinen urakka. Kyläläiset olivat työskennelleet ahkerasti sen eteen, että pakolaiset tuntisivat olonsa tervetulleiksi, mutta nyt ne pirulaiset olivat häipyneet Helsinkiin paremman majoituksen toivossa.

Talon seinä joen pengermällä

Seinäjoen esikuva – jokeen rakennettu seinä.

Kyllä siinä tulee vielä pakolaisille katumus kun saavat käteensä Oxfordin yliopiston tekemän tutkimuksen, jonka mukaan meidän kylä on maailman neljänneksi himoituin asuinpaikka heti Tahitin, Dominikaanisen tasavallan ja Peräseinäjoen jälkeen.

Tutkimuksen lopputulos on aavistuksen hämäävä koska Peräseinäjoki liitettiin vuonna 2005 Seinäjokeen, joka puolestaan sijoittui samaisessa tutkimuksessa El Salvadorin jälkeen sijalle 1.959.443.

Minun entinen naapurini Heikki kaipaili samoja asioita. Hänen kaipailujaan haittasi se seikka, että hän oli ennen reissuun lähtöä asunut venerannassa, missä ei ollut saunaa eikä naisväkeä.

Heikki huokaili tulleensa vihdoinkin järkiinsä. Monet viisaat sanovat, että löytääkseen itsensä riittää, että ihminen avaa silmänsä. Joidenkin kohdalla se toimii, mutta ne jotkut ovat harvassa. Useimpien ihmisten pitää matkustaa maailman ääriin ja kurkistaa pannukakun laidalta pohjattomaan äärettömyyteen, jotta pääkopassa rupeaa kiertämään veri.

Niin juuri kävi Heikille. Kaiken maallisen hylkääminen ja veneen alla asuminen olivat vain asioita, jotka kurittivat sielua ja ruumista, mutta eivät poistaneet itse ongelmaa. Heikki nappasi päähänsä olkihatun ja lähti nöyränä talisimaan kohti entistä kotiaan. Hän köhi kurkkuaan ja tapaili lemmen sanoja. Voihan se olla, että Heikki saa entisen elämänsä takaisin.

Epäilen sitä ja erittäin paljon, mutta niin minä epäilen kaikkea muutakin ja ihan syystä. Eniten epäilen hernekeittoa ja että onko niihin purkkeihin jemmattu kultaa kun ne maksavat nykyään toista euroa pönikältä.

Luomakunta kutsuu luomuksiaan

Tällä kertaa en ollut epäilysteni kanssa yksin. Edesmenneen Howard Hughesin papukaija tiiraili toria ympäröivää maisemaa, kuivettuneita horsmia ja keltaisiksi muuttuneita koivuja. Se ilmeisesti mietti, että ovatko suomalaiset tosiaan niin epätoivoisia ja tyylitajuttomia, että asuvat mieluummin tämän ahdistuksen keskellä kuin jossakin keskieurooppalaisessa metropolissa.

Selitin, että Vanha tori on vähän niin kuin poissa käytöstä, ja että kylän virallinen keskusta on oikein viihtyisä. Papukaija tuumaili, ettei tällainen kivikaudella asuminen ole mistään kotoisin. Se rupesi jo haikailemaan takaisin Sveitsiin, missä sillä oli hulppea huvila ja lokoisat oltavat.

Salama yötaivaalla

Jouluvaloja kytkiessä sain aikaan oikosulun, joka noteerattiin Belgiaa myöten.

Erkki-karhu ei ollut nirsolla tuulella. Otus oli ihmeissään miten talousmetsästä leijailevat syksyiset tuoksut vetivät sitä puoleensa. Se oli jo melkein valmis astumaan ojanpientareen poikki kohti metsikköä kun yllättäen sitä rupesi haukotuttamaan.

Samalla hetkellä tajusin, että luomakunta yritti houkutella luomustaan valmistautumaan talviunille. Siitähän Erkki-karhu suuttui, sillä se ei voinut sietää pimeässä luolassa makailua ilman televisiota.

Tai kyllä kai talvehtimispesään saa telkkarin raahattua, mutta sähköjen vetäminen pellon keskellä jököttävästä sähkötolpasta onkin jo oma taiteen lajinsa. Sellainen taide menee karhujen hilseen yli ja rankasti.

Koska karhu piti saada hereille ja papukaija hyvälle tuulelle hoputin otukset taksin kyytiin. Kunhan olisi ensin käyty saunassa voitaisiin kiivetä katolle ihailemaan revontulia ja juomaan saksalaista omenamehua. Huomenna voisin sitten opettaa karhulle, että miten tee se itse -miehet rustaavat omaperäisiä ja toimivia sähkövirityksiä.


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s