LUE SANKOMIEHEN UUSIMMAT:

Stockmannin Hullut haulikkopäivät

Haulikon hylsyjä

Kakkukoju sai Erkki-karhun rauhoittumaan. Se tervehti myyjää kohteliaasti nyökkäämällä ja napsi ensimmäiseksi hintalaput suuhunsa. Jauhettuaan pahvinpalat mössöksi se istahti persuuksilleen ja rupesi maistelemaan kakkuja. Kojua pitävä rouva oli karhun ilmestymisestä sen verran kauhuissaan, ettei uskaltanut ruveta hätistelemään otusta.

Seisoskelin ääneti taksin vieressä papukaija olallani ja tuijotin kunnanjohtajan hämmentynyttä naamaa. Satuin vilkaisemaan vaimon suuntaan ja näin, että hämmennys oli sillä rintamalla ihan yhtä vaikuttava. Kenelläkään ei ollut kukkapuskaa ojossa eikä halua ängetä halaamaan. Minua rupesi ihmetyttämään kotiinpaluujuhlan nuiva tunnelma.

Ihmettely loppui siihen kun vaimo huusi, että mitä pirua sinä täällä teet? Pakkohan siihen oli vastata, että eivätkös nämä olleet minun juhlani? Eivät olleet! Kunnanjohtaja mutisi nolona, että minun olisi parasta mennä kotiin juhlimaan omineni ja karhun voisin viedä mukanani koska kakut oli leivottu kylään saapuville pakolaisille.

Maantiede hukassa, mutta periaate on selvä

Torniosta oli lähtenyt matkaan kolmenkymmenen taksin jono. Autojen kyydissä jökötti kuusikymmentä turkmenistanilaista pakolaista, jotka pitäisi majoittaa kunnantaloon. Minä ihmettelin, että oliko Syyrian sota jo laajennut Turkmenistaniin asti? Kunnanjohtaja puolestaan hämmästeli, että mikä ihmeen Syyrian sota, että eikös se kahakka ollut Irakissa?

kaistale karttapalloa

Karttoja ei kannata ottaa liian tosissaan. Useimmille riittää, että tietää missä on Tampere ja lähin rajavyöhyke.

Höyryävää nakkikeittoa hämmentävä lossivahti huusi perehtyneensä aiheeseen internetissä ja väitti, että sodan keskipiste oli Afganistanissa. Siihen minä totesin, että sittenhän asia oli kunnossa, koska Turkmenistan sijaitsee Afganistanin naapurissa. Lossivahti väitti tiukasti, että Afganistan on saarivaltio Omanin edustalla.

Ihan mielenkiinnosta kysyin, että Punainen ristikö se oli valinnut meidän kylän pakolaisten sijoituspaikaksi? Kunnanjohtaja kertoi ylpeänä, että meidän kylä on maailmalla sen verran tunnettu, että ihmissalakuljettajat soittavat suoraan kunnantalon vaihteeseen.

Aavistuksen kunnanjohtajaa mietitytti, että miten on mahdollista salakuljettaa satoja tai jopa tuhansia ihmisiä toiselta puolelta maapalloa aikana, jolloin matkalaukkuun jemmattu ylimääräinen viinapullo kiinnittää taivaalla keikkuvien satelliittien huomion ja saa tulliviranomaiset käymään kimppuun.

Parta kuin nigerialainen ruusu

Samassa metsän takaa rupesi kuulumaa jytinää ja pian loputon taksisaattue kaartoi näkyviin. Pelastusarmeijan cembalo-soittokunnan miehet kiiruhtivat jakkaroilleen, ja kylän naisväki valmistautui ojentamaan tulijoille ruusut.

Tuskin letkan ensimmäinen Mersu ehti pysähtyä kun kaksi pitkäpartaista miestä astui ulos ja alkoi karjua, että mikä helvetin tuppukylä tämä oli? Kunnanjohtaja ymmärsi, että matka oli ollut henkisesti rankka ja yritti rauhoitella miehiä. Vanhempi äijä valitti, että heille oli Tadžikistanissa luvattu, että perillä Suomessa heidät majoitettaisiin Helsingin keskustassa sijaitsevaan Stockmann-tavarataloon, missä oli pian alkamassa Hullut päivät.

Maalaismaisema

Suomalainen kaupunkisuunnittelu nojaa pitkälti rikkaruohoihin ja aidanseipäisiin.

Molemmat miehet tiirailivat ympärilleen ja ihmettelivät, että kyllä Helsinki näytti kovin erilaiselta kuin postikorteissa. Kunnanjohtaja kysyi, että olivatko miehet tosiaan kotoisin Tadžikistanista?

Nuorempi partasuu alkoi nauraa ja kertoi olevansa kotoisin Siperiasta. Kun tuli puhe siitä, että mikä sota Siperiassa oli mahdollisesti käynnissä, miehet alkoi huutaa, että täällä maleksi aito rasisti.

Miehet vaativat saada paikalle suurlähetystön edustajan tai rehellisen miliisin. Meidän kylällä ylintä ja ainoaa miliisivirkaa hoitaa entinen lossivahti, joten apu oli lähellä.

Miehet saivat lautaselliset nakkikeittoa ja yhdet nigerialaiset ruusut. Koska keitossa uiteut ruusut maistuivat pahalle miehet alkoivat huutaa, että nyt pitäisi päästä televisioon purkamaan tunteita. Kunnanjohtaja kysyi, että kelpaisiko tavallinen videokamera kun laadukkaampia vehkeitä ei ollut tarjolla.

Makkaroita kattilassa

Perinteisiä svetogorskilaisia makkaroita vesikastikkeessa.

Vanhempi partasuu kiivastui ja alkoi huutaa. Mies väitti eläneensä puoli vuosisataa kurjuuden keskellä ja nyt kun hän oli viimein onnistunut pelastautumaan Suomeen, häntä kohdeltiin kuin halpaa svetogorskilaista makkaraa.

Minun oli pakko kysyä, että mitä mies oli touhunnut Siperiassa. Mies niisti nenänsä silkkiliinaan ja kertoi omistaneensa öljynjalostamon, jonka oli harmittavasti hävinnyt pari kuukautta sitten korttipelissä.

Rauhoituttuaan mies pyysi, että opastaisimme heidät Stockmannille. Taksien kyydissä oli väsyneitä virkamiehiä ja yritysjohtajia, jotka kaipasivat jalkahierontaa, unta ja Hugo Bossin aamutakkia. Lisäksi miehiä kiinnosti kovasti tietää, että saiko Stockmannin Hulluilla päivillä ammuskella haulikolla.


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s