LUE SANKOMIEHEN UUSIMMAT:

Pommikuopassa majaileva yskänlääkekauppias

omenapuu

Meidän kylän vanha tori sijaitsee kylään johtavan hiekkatien varrella. Kyseessä ei ole mikään mukulakivetty aukio vaan lähinnä horsmien valtaama niitty. Sotaan asti se oli vilkas kauppapaikka, missä myös pari kertaa vuodessa painittiin naapurikylän tuittupäiden kanssa.

Sodan loppumetreillä Helsinkiä etsiskellyt neuvostoliittolainen lentäjä luuli Jaatisen hirsistä kyhättyä pihasaunaa eduskuntataloksi ja tiputti pommilastin sen päälle. Neuvostoliittolaiset tähtäimet olivat yhtä laadukkaita kuin venäläiset nykyään, joten sauna säästyi tuholta. Vanhalle torille niitä pommeja pössähteli sitten kymmenittäin. Yksikään ei onneksi pamahtanut vaikka kuopat olivat melkoisia.

räjähtämätön pommi maassa

Neuvostoliittolainen lentopommi näyttää uhkaavasti kreikkalaiselta viiniruukulta.

Ukot eivät muuttuneet sodassa niin hulluksi, että olisivat rauhan myötä ruvenneet raivaushommiin. Vanha tori oli lopulta pakko hylätä kun myyjät eivät suostuneet raahaamaan sinne perunalaatikoita.

Eräs ruotsalainen yskänlääkekauppias eksyi aamuhämärissä torille olympiakesänä 1952. Päivän valjettua kyläläiset huutelivat ojan pohjalta, että helvettiin sieltä senkin hullu ruottalainen!

Yskänlääkekauppias ei ymmärtänyt vaan luuli, että meidän kylällä asuttiin vielä maakuopissa. Mies suunnitteli vaihtavansa laatikollisen yskänlääkettä hevoskärrylliseen ketunnahkoja, mutta luulot haihtuivat kun mies tippui pommikuoppaan.

Ei sieltä niin vain noustu kun seinämät olivat sortua niskaan, eikä yksikään kyläläinen ruvennut ruotsalaisen takia henkeään vaarantamaan. Leijan avulla kyläläiset saivat toimitettua miehelle viltin ja paskasangon. Ruuan toimittaminen oli huomattavasti helpompaa. Pienellä harjoittelulla potut ja ruislimput lentelivät kuoppaan millintarkasti.

Yskänlääkekauppias kyhjötti kuopan pohjalla monta kuukautta. Kuiva syksy ja pikkupakkanen kovettivat montun seinämät ja mies pääsi lopulta kipuamaan ylös.

Ilo oli melkoinen. Mies tanssi ja kiljui sydämensä kyllyydestä kunnes horjahti ja tippui viereiseen kuoppaan. Siinä kuopassa makaava pommi ei ollut yhtä armelias – se otti ja pamahti. Koska kyseessä oli neuvostoliittolainen pommi, mies ehti hyvin kiivetä ylös kuopasta ja lähteä juoksemaan Ruotsin suuntaan.

Vesimyyrä ja kranaatin sokka

Edellinen kunnanjohtaja soitti pommien takia puolustusvoimiin ja pyysi virka-apua. Ei sieltä ketään lähetetty. Voihan se tietysti olla, että kokonainen pioneerikomppania lähti marssimaan meidän kylää kohti, mutta varusmiesten suunnistustaitojen puutteellisuuden takia komppania päätyi Hesburgeriin tai johonkin lelukauppaan.

Silloin toukokuussa kun lähdimme reissuun pommit olivat vielä raivaamatta. Nyt kun saavuimme taksilla kylän porteille en meinannut uskoa silmiäni. Vanha tori oli tasoitettu ja näivettyneet horsmat niitetty. Pelastusarmeijan cembalo-soittokunta oli raahannut minikaivinkoneella kymmenkunta soittovehjettä keskelle kojuja. Jokainen kylän omenakauppias ja pontikanmyyjä oli nikkaroinut itselleen myyntipöydän. Sinisiä ilmapalloja sekä valkoisia viirejä roikkui keppien päissä kuin olisi vietetty itsenäisyyspäivää.

Myyrä ja käsikranaatti

Tulehan kissa tänne niin pamautan sinut kappaleiksi!

Näin vaimon ja Mirri-kissan istuvan kunniapaikalla kuormalavoista kyhätyllä estradilla. Pitkästä aikaa vaimo hymyili, ilmeisesti minua varten järjestetty hössötys oli naisväen mieleen.

Vaimolla oli yllään uutukainen kukkaismekko, josta näkyi kaistale toppatakin ja viltin alta. Kaikki muutkin kyläläiset olivat pukeutuneet parhaimpiinsa, tummia teryleenipukuja vilahteli kaikkialla.

Myös Mirri-kissa nautti saadessaan olla huomion keskipisteenä. Hieman minä ihmettelin sitä myyrää, jota kissa mussutti antaumuksella. Kyseessä oli ihan tavallinen vesimyyrä, jonka suupielessä roikkui käsikranaatin sokka. Kyllä oli varmasti myyrää ketuttanut kun se oli viimeisen hengenvedon aikana tajunnut, ettei neuvostoliittolaisella käsikranaatilla saanut edes kissaa hengiltä.

Taksi pysähtyi ja kunnanjohtaja kiiruhti avaamaan ovea. Tuskin sain kammettua itseni autosta kun Erkki-karhu rempoi takaluukun auki ja kömysi ärjyen kohti kojuja.


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s