LUE SANKOMIEHEN UUSIMMAT:

Elämän voi hukata, sormea ei

sormiin piirretyt ukot

KESÄHULLUS

Kesä vaikuttaa kummallisella tavalla meihin suomalaisiin. Juostaan alasti jorpakkoon vaikkei osata uida. Syödään grillattua lihaa, joka on ehtinyt muuttua hiileksi. Ihmetellään kuka on varastanut lumikasan, ja soitellaan luontoiltaan silloin kun pitäisi keskittyä Sankomiehen seikkailuihin.

Toissapäivänä minä kirjoitin oikein tunteikkaasti norjalaisesta mussuttajahaahkasta, mutta siitä huolimatta Naantalin Sauli ja Tukholman Kaarle Kustaa jättivät ilmestymättä sivustolleni.

Molemmat soittelivat radion Luontoiltaan. Naantalin Saulia kiinnosti tietää, että minkä takia adjutantti oli kaatanut keittokattilan sisällön kukkapenkkiin. Tulipahan kaikille ainakin selväksi, että palsternakka kasvaa paremmin kukkapenkissä kuin kattilassa.

hukkuvan käsi

Suomalainen uimassa!

Jos ette muuten huomanneet, niin Ruotsin kuningas Kaarle Kustaa oli soittaja, joka kutsui itseään Tukholman Gusseksi. Miehen puhelu oli minun mielestäni aikamoisen hämmentävä, eikä siihen kysymykseenkään tainnut löytyä yksiselitteistä vastausta.

Jos teistä joku tietää, että miten Silvia-nimistä lihansyöjäkasvia pitäisi lannoittaa, jotta se olisi vähemmän äkäinen, niin laittakaa ihmeessä viestiä minulle tai suoraa Ruotsin kuninkaallisille nettisivuille.

NYKÄSEN MITALIT

Palatakseni todellisuuteen on varmasti hyvä kerrata minkä takia me olemme saapuneet Sveitsin vanhimman pankin, Landolt & Cien pääkonttoriin. Asiahan on sillä tavalla, että muotiguru Karl Lagerfeld, joka tunnetaan Suomessa paremmin Laakeri-Kallena, lahjoitti minulle Zakynthosin-saarella asiakirjan, joka oikeuttaa yhteen käyntiin pankin hovissa numero kaksi. Sinne on 1700-luvun lopulta lähtien jemmattu maailman arvokkaimmat aarteet. Kyse on maailman mahtimiesten panttilainaamosta: vie holviin aarre ja ota mieluisampi tilalle.

hyppääjä mäessä

Onkohan Nykänen?

Kävellessämme pankkivirkailijan perässä kohti kellariin louhittuja holveja, minun käteni tutisivat ja niskaa kuumotti kuin olisin saanut malarian tai joutunut naisväen kynttiläkutsuille. Elimistöni reagoi kuitenkin tilanteeseen nähden aivan normaalisti. Kyllähän jokaista hieman hiostuttaa jos on pikkaisenkin saumaa päästä näkemään Matti Nykäsen aito mitalikokoelma.

Minun entinen naapurini Heikki suuttui kun pankkivirkailija käski hänen jäädä odottamaan holvin ulkopuolelle. Saman tien paikalle ryntäsi kymmenkunta konetuliasein varustautunutta pukumiestä, joiden näkeminen latisti suomalaisen temperamentin.

Heikki sanoi nyreänä suuntaavansa autoon Erkki-karhun seuraksi, ellei otus ollut jo syönyt ratin takana istuvaa CIA:n pääagenttia. Jos niin oli tapahtunut, hän totesi suuntaavansa kahvilaan voileivälle ja kääntävänsä selkänsä jos joku tulisi kyselemään karhusta.

PUTKIMIEHEN MENTÄVÄ SORMI

Holvin ovi oli Suomen ulkomaanvelan paksuinen ja siihen oli kytketty useita lukitusteknisiä vempaimia kuten riippulukko ja sormenjälkitunnistin. Minun mielestäni nuo sormivempeleet ovat jokseenkin epäluotettavia. Avaimen pystyy nimittäin aina piilottamaan, mutta sormea ei voi jemmata mihinkään sellaiseen paikkaan mistä ryöstäjä ei sitä löytäisi.

sienen muotoinen kioski

Sienestäjän nakkikioski.

Hyvä esimerkki on meidän kylän pankinjohtaja. Aikoinaan kun mies oli töissä Porvoon linja-autoaseman nakkikioskilla, iltasella kioskille rynni  joukko järvenpääläisiä putkimiehiä, jotka yrittivät ryöstää ilmaiset lihapiirakat ja pankinjohtajan messinkisen vihkisormuksen.

Pankinjohtaja jakoi piirakat ja nakit täydessä ymmärryksessä, mutta kun vihkisormus olisi pitänyt ojentaa, hän rupesi väittämään, että häneltä sattui puuttumaan kyseinen sormi.

Nyt varmasti ymmärrätte millaiseen liemeen pankinjohtaja itsensä järjesti. Ihminen voi nimittäin valehdella käyneensä kuussa ja voittaneensa bingosta vessanpytyn, mutta jos väittää, että sormi puuttuu, niin sen on sitten todellakin syytä puuttua.

Järvenpääläiset ovat muutenkin äärettömän fiksua porukkaa ja eritoten putkimiehet, jotka joutuvat työnsä puolesta ajattelemaan monimutkaisia asioita huomattavasti enemmän kuin normaalit ihmiset.

Säästääkseen vihkisormuksensa ja itsekunnioituksensa pankinjohtaja joutui käväisemään nakkikioskin takahuoneessa, joka oli suunnilleen leipälaatikon kokoinen. Siellä hän katkaisi itseltään sormen. Millä hän sen teki? No tietysti säilyketölkinavaajalla.

Muistona kyseisestä tragediasta meidän kylän pankin aulassa on lasivitriini, jossa komeilee valopetroliin upotettu sormi ja verinen tölkinavaaja. On siellä myös sormus, koska pankinjohtajan vaimo lähti erään kongolaisen matkaan juuri sinä iltana kun pankinjohtaja tapasi järvenpääläiset putkimiehet.

HOLVI!

Tiedätte varmasti sen ummehtuneen homeenhajun, joka pöllähtää naamalle heti kun raottaa perunakellarin tai McDonald’sin ovea. Juuri sellainen pöllähdys kävi kun pankkivirkailija avasi holvin natisevan oven.

Virkailija ojensi minulle taskulampun ja selitti, ettei holvissa ollut valoja, koska viimeisten 300 vuoden aikana yhdelläkään maapalloa terrorisoineella itsevaltiaalla ei ollut sähkömiehen pätevyyksiä, eikä tavallisia kuolevaisia normaalisti päästetty pankin pyhimpiin osiin.

Virkailija jäi ovelle seisomaan kun minä otin ensimmäisen haparoivan askeleen ja katosin holvin pimentoihin.


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s