LUE SANKOMIEHEN UUSIMMAT:

Poliisilaitosta muistuttava lossikoppi

alligaattori joki

Meidän kylän ylin ja ainoa poliisiviranomainen on kylän entinen lossivahti. Järjestely on loistava kun ottaa huomioon, että lossi on varastettu ja oikeita poliiseita löytyy valovuosien päästä.

Vaikea sanoa mitä sisäasianministeriö ja poliisiylijohto tykkäävät tällaisista järjestelyistä. Toisaalta jos ajatellaan historiallisesta näkökulmasta, niin esimerkiksi villissä lännessä seriffit valittiin aina oman kylän miesten keskuudesta. Siten saatiin luotettava mies hoitamaan järjestystä, ja jos välillä lainvalvoja katsoi sormien lävitse, niin vielä parempi.

Meidän kylällä ei tarvitse paljon sormien läpi katsella. Lossivahdilla on kyllä kaikki sormet tallella, mutta rikosten ja rikollisten määrä on käytännössä nolla.

Alligaattori

alligaattori vedessä

Jaatisen takapihalla virtaavassa purossa uiskentelee laiton alligaattori ja muutamat kymmenet kotitaloudet tislailevat viinaksia, mutta ne on tarkoitettu ihan kylän omaan käyttöön. Eikös Virosta saa tuoda omaan käyttöön vaikka satatuhatta litraa viinaa, jos lääkäri kirjoittaa lapun, että kyllä maksa sen polttaa.

Jos minun nyt välttämättä pitää kritisoida meidän kylän poliisitoimea, niin ensimmäisenä mainitsisin poliisilaitoksen ala-arvoisen tilan. Vuotava lossikoppi on monessa suhteessa epäinhimillinen paikka varastoida rikollisia ja varsinkin talousrikollisia, jotka ovat tottuneet laadukkaaseen majoitukseen.

Täytyy varmasti kotiin palattua ottaa torikahvilassa puheeksi, että haetaan EU:lta rahaa uutta lossikoppia varten.

Kaltereiden takana

Niin että minkä takia minä nyt höpöttelen lossikopeista ja seriffeistä? Tietysti sen takia, että me istumme Lausannen poliisilaitoksen putkassa.

putkaTämä on huomattavasti hienompi kun se meidän kylän lossikoppi. Vessanpönttö on kiiltävää posliinia, kattolamppu on selvästi Tiffanya tai sitten se on muovia ja varastettu Sodankylän Rossosta.

Minusta tuntuu, että muovi ja varastaminen ovat todennäköisin vaihtoehto. Ainakin yhteen tiileen on kirjoitettu lyijykynällä, että poro on leppoisa eläin ja varsinkin lautasella.

Syy siihen miksi me olemme putkassa on monen tekijän summa tai pikemminkin kertolasku. Nasan propulsiotekniikan keskuksessa Alabamassa majaileva Lapinojan Toivo, joka järjesti meille Nasan jumbojetin, unohti ilmoittaa järjestelystä esimiehelleen.

Esimies tietysti luuli, että kone oli varastettu. Tilastojen mukaan autovarkauksien määrä Alabamassa on romahtanut ja vuorostaan lentokoneiden varkaudet ovat räjähtäneet käsiin.

Pelkästään viime vuonna Alabamassa varastettiin 150 potkurikäyttöistä pienlentokonetta, 32 suihkumoottorikäyttöistä liikelentokonetta, kaksi matkustajalentokonetta, jumbojetti ja yhdeksän ilmavoimien suihkuhävittäjää.

Maalaisjärkeä peliin

Lapinojan Toivon esimies olisi tietysti voinut soittaa jumbojetin lentäjälle ja kysyä, että minne helvettiin sitä oltiin matkalla. Nasa ei valitettavasti toimi maalaisjärjellä. Jumbojetin perään hälytettiin ilmavoimat, merivoimat, FBI, CIA ja KFC. Tuosta viimeisimmästä minä olen jokseenkin hämmentynyt, mutta ehkä kyseessä on salainen tiedusteluorganisaatio, joka vain peitemielessä kauppaa uppopaistettua kanaa.

Tähän asti homma oli siis monen tekijän summa, mutta nyt päästään siihen kertolaskuun, eli Lausannen lentokenttään. Kenttä on nimittäin pienempi kuin meidän kylän huoltamon parkkipaikka. Toisaalta se ihan ymmärrettävä koska kenttä on rakennettu pelkästään pienkoneiden käyttöön. Kiitoratoja on tasan yksi ja sillä on pituutta tuollaiset 800 metriä jos lasketaan mukaan asfaltin jatkeena oleva niittykaistale.

Jumbojettiä ohjaava kapteeni Allen oli saanut Lapinojan Toivolta määräyksen hakea kaksi miestä ja karhun Zakynthosin-saarelta ja viedä heidät Lausanneen. Kapteeni Allen oli tiennyt, ettei lennonjohto antaisi jumbojetille laskeutumislupaa siitä yksinkertaisesta syystä, että kiitorata on puoli kilometriä liian lyhyt.

Lyhyys on kuitenkin suhteellista niin erotiikassa kuin laskeutumisessa. Herra Boeing oli raapustanut jumbojetin ohjekirjaan, että laskeuduttaessa kiitorataa on syytä löytyä vähintään 1300 metriä jos kone on tyhjä.

undulaatti häkissä

Kapteeni Allen ei ole kuitenkaan eilisen teeren tai edes undulaatin poika. Hän on opiskellut lentäjäksi Suomessa, tarkemmin sanottuna Oulussa, missä ruohonleikkureita työkseen korjaava Peijakkaan Rane kouluttaa iltaisin maailman parhaita lentäjiä sodanaikaisella Messerschmittillä.

Peijakkaan Rane on vanhan koulukunnan lennonopettaja. Hän vahvasti sitä mieltä, että moottori vie lentokoneen ylös ja painovoima tuo alas. Se mitä tapahtuu kiitoradan alku- ja loppupään välissä on täysin kiinni lentäjästä.

Jos lentäjästä tuntuu, että kiitorata on liian lyhyt, ei muuta kuin käsijarru päälle saman tien kun koneen renkaat ovat koskettaneet asfalttia. Samalla kaikki siivekkeet, läpsäkkeet, antennit ja jarruvarjot auki, niin eiköhän kone pysähdy juuri sopivasti ennen metsikköä.

Lausannen lennonjohdolle kapteeni Allen joutui valehtelemaan, että lennonjohdon tutkajärjestelmässä oli vika ja että jumbojetti oli ihan tavallinen kaksikymmentäpaikkainen Learjet. Lennonjohdon ilme oli varmasti näkemisen arvoinen siinä vaiheessa kun jumbojetti rupesi nuoleskelemaan puiden latvoja.

Että näiden yksittäisten seikkojen takia me olemme putkassa. Lisäksi pitää kai mainita, että kun Erkki-karhu jolkotti kapteeni Allen olallaan niitylle ja siitä maantielle, se sattui pelästyttämään tiellä huristelleen loistoauton kuljettajan.

Auto suistui ojaan ja Sveitsin liittopresidentti teloi nilkkansa ja sai mustan silmän lyötyään päänsä etupenkin niskatukeen.


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s