LUE SANKOMIEHEN UUSIMMAT:

Pippuri, tippuri ja Columbus

sekstantti

Itämeri on suhteellisen miellyttävä merialue kun ottaa huomioon, ettei siellä vello viisikymmentämetrisiä aaltoja, eikä ei tuomionpäivän merihirviöitä. 1700-luvun merenkulkijat tapasivat merihirviöitä ilmeisesti joka reissulla, koska sen ajan karttalehdillä polskii mitä ihmeellisimpiä örvelöitä varsinkin Ahvenanmaan kohdalla ja Merenkurkussa. Itämereen päätyneet hiuslakat, deodorantit ja pietarilaisten virtsa on ilmeisesti tappanut merihirviöt koska niitä ei näy nykyajan kartoissa.

Legendaarinen kalakirpputori

Syy siihen miksi minä rupesin höpöttämään vanhoista kartoita liittyy kapteeni Goodiin. Nuorena pojankloppina hän eksyi Jamaikan pääkaupungin Kingstonin satamaan, missä juuri silloin oli käynnissä kalakirpputori. Kingstonin kalakirpputori on Karibian legendaarisin kirpputori. Tapahtuma on järjestetty samaan aikaan joka kesä viimeiset yhdeksänsataa vuotta. Ainoa poikkeus on ollut vuosi 1481, jolloin vedenpaisumus nosti merenpinnan sille tasolle, että haikalat pääsivät syömään kirpputorinpitäjät ja heidän härskiintyneet kalansa.

kartta antiikkia

Sinne ja takaisin.

Ainoalla kolikollaan nuori matruusi Good osti kalakirpputorilta banaanilaatikollisen vanhoja karttoja, joita hän on sittemmin raahannut mukanaan joka reissulla. Nykypäivänä kun varustamoiden välinen kilpailu on ankaraa ja rahtikustannukset ovat pilvissä, kaikessa pitää säästää.

Kapteeni Good on oikea säästäväisyyden timantti. Hän ei ole eläessään tuhlannut karttoihin kuin sen yhden ainokaisen lantin.

Pääosin 1700-luvulla ja ennen sitä raapustetut kartat tuppaavat olemaan hieman epätarkkoja, mutta kapteeni Good on päivittänyt niitä mustekynällä aina tarpeen mukaan. Lisäksi hän on peitellyt tarralapuilla karttojen kääntöpuolille Christopher Columbuksen ja James Cookin tekemiä merkintöjä, jotka liittyvät tippuriin ja pippuriin.

Tekniikan ihmeitä

Bangor Starin komentosillalta löytyy myös kompassi, tutka ja navigaattori. Kompassi on alkuperäinen, valmistettu Englannissa vuonna 1909. Tutka on puolestaan saksalaisvalmisteinen ja hankittu toisen maailmansodan jälkeen. Kolmannen valtakunnan tunnukset on liimailtu piiloon banaaneista revityillä tarroilla.

BMW ohjaamo

Auto kuin turvelaiva.

Nykyaikaisinta teknologiaa komentosillalla edustaa navigaattori, jonka kapteeni Good hankki pari vuotta sitten Kingstonin kalakirpputorilta kuudellatuhannella Jamaikan dollarilla.

Merenkulkijoille suunniteltu navigaattori olisi maksanut miljoonan, eli noin kahdeksantuhatta euroa. Hankinta olisi saattanut olla järkevä, mutta säästäväinen merimies hankkii aina halvinta vaikka saakin BMW:n autonavigaattorin.

Muistatte varmasti kun minä aiemmin kerroin kapteeni Goodin seilanneen kahdeksalla merellä jos Laatokka ja Araljärvi lasketaan mukaan. Nyt varmasti ymmärrätte miksi viime vuoden syyskuussa Pärnuun tarkoitettu turvelasti päätyi Nevajokea pitkin Laatokalle ja aina Valamon-luostarisaarelle.

BMW:n autonavigaattoreissa on sellainen ohjelmointivirhe, että jos keskellä Pohjanmerta asettaa kohteeksi Pärnun, vehje oheistaa automaattisesti Laatokalle. Jos joku teistä on töissä BMW:llä, kannattaa mainita asiasta firman johdolle. Tietävät sitten ainakin, että Nokian karttayksikön ostamista kannattaa vauhdittaa.

Tätä menoa saattaa nimittäin käydä sillä tavalla, että jos noita jamaikalaisia merikapteeneita ilmestyy Itämerelle enemmänkin, Valamon munkit ovat kohta vaikeuksissa irlantilaisen turpeen ja karibialaisen rommin kanssa.

Nuoruuden seikkailut

Irlantilaisten häivyttyä hyttiin juopottelemaan minä jäin kapteeni Goodin kanssa komentosillalle jutustelemaan. Se on aina mukava haastella maailmaa nähneen ihmisen kanssa. Siinä ei tarvitse jokaisen kyläpahasen kohdalla tarkentaa, että millä mantereella mikäkin sijaitsee.

hiekkamyrsky peittää taivaan

Se oli julma myrsky!

Kerroin kapteeni Goodille nuoruusvuosieni seikkailuista Mongoliassa. Silloin vietin lähes vuoden salaperäisen Tsing-heimon keskuudessa. He ovat legendaarisen Tšingis-kaanin jälkeläisiä ja heidät tunnetaan Kaukoidässä aavesotureina. Minä valmistin heimon päällikölle neljä suunnattoman kallisarvoista sankoa.

Alkuperäiskansojen keskuudessa uutta sankoa pitää aina juhlia. Minulta kului yhden sangon valmistamiseen neljä viikkoa ja sen jälkeen juhlittiin aina kahdeksan. Ei mikään ihme, että heimon keskuudessa vierähti kokonainen vuosi.

Olin juuri kertomassa kuinka selvisin viisitoista päivää kestäneestä hiekkamyrskystä, kun kapteeni Good alkoi kiroilla ja hakata kahvimukillaan autonavigaattoria. Minä nousin seisomaan ja rupesin tiirailemaan, että mikä merellä aiheutti moista mielipahaa. Kapteeni murahti, että navigaattorin mukaan meidän edessämme piti olla pelkkää vettä, mutta saari siihen vain oli ilmestynyt.

Nappasin mukin kapteenin kädestä ja käskin hänen ajatella loogisesti. Jokainen merenkulkija oli kuullut tarinan Atlantiksesta. Mitäpä jos tuo legendaarinen saari sijaitsikin Gotlannin pohjoispuolella? Kapteeni tuumi hetken ja sanoi sitten, että kaikki on mahdollista. Todennäköisempänä vaihtoehtona hän piti sitä, että olimme saapuneet Gotska Sandön edustalle.

Tovin asiaa pohdiskeltuamme päätimme ankkuroida saaren rantaan. Järkevä mies ottaa selvä, että onko kyseessä ruotsalainen sorakasa vai myyttinen mereen uponnut manner.


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s