LUE SANKOMIEHEN UUSIMMAT:

Ilmainen matka Irlantiin

pulloja fantasia unimaailma

Naputeltuaan tovin tietokonetta hotellin vastaanottovirkailija kertoi, että pelkästään Tukholmasta oli lähdössä päivän mittaan toistakymmentä rahtilaivaa kohti Irlantia. Minä ihmettelin, että mitä pirua ne paatit oikein kuskasivat?

Virkailija paljasti kuulleensa ulkoministeri Wallströmiltä, että muutama vuosi sitten Ruotsin kituuttava vientiteollisuus oli keksinyt ottaa käyttöön Aasian mallin. Minä ihmettelin, että oliko joku eteläkorealainen aikuisviihdetähti loikannut Ruotsiin? Ja olivatko kaikki Tukholman hienohelmat päättäneet seilata turvaan siveyden pyhättönä tunnettuun Irlantiin?

piraatti ja papukaijaEi sentään. Kyse oli perinteisestä piratismista, eli kansanomaisesti sanottuna laittomasta kopioinnista.

Mitkä ovat sen laatuisia hittituotteita, että niitä kopioimalla Ruotsin vientiteollisuus oli ruvennut kukoistamaan?

No tietenkin kaikki suomalaiset tuotteet kuten sakset, sauna ja suklaa. Unohtaa ei passannut salmiakkia, pyyhkeitä, joulupukin partoja, kanankakkaa, kukkakuvioita, eikä tietysti Nokian 3310:tä.

Ruotsalaiset olivat jopa kopioineet öykkäröivän superkokin Jyrki Sukulan, jonka kaksoisolento kiertää tätä nykyä ympäri maailmaa haukkumassa Hiltoneita ja muita ränsistyneitä majataloja.

Historiaa

Tuumailin itsekseni, että Tukholmassa oli sen verran satama-alueita, että hyvässä lykyssä ehtisimme tutkia yhden laivan sillä aikaa kun muut Irlantiin matkaavat paatit katoaisivat taivaanrantaan. Ja meidän säkällä Richard Rameson nousisi laivaan Gävlessä tai jossain muussa tuppukylässä.

Juuri kun olin suunnittelemassa kahdenkeskistä hätäkokousta Heikin kanssa, vastaanottovirkailija ilmoitti löytäneensä tietokoneelta mielenkiintoisen laivan. Bangor Star oli vuonna 1909 rakennettu hiililaiva, joka oli toisen maailmansodan tiimellyksessä muutettu miinalaivaksi. Sodan jälkeen laiva oli seissyt vuosikymmenen työmaakoppina Hampurin satamassa.

1960-luvulla kerrostalon kanakopissa piilotelleet natsit olivat varastaneet laivan ja seilanneet sillä Karibialle. Natsien hävittyä viidakkoon uusi omistaja oli muuttanut laivan ravintolaksi. Vuonna 1972 laiva oli päätynyt Kyprokselle, missä sillä oli kuskattu turisteja Turkkiin ja takaisin.

Laivan historiikki oli kieltämättä jännittävä. Tietokoneen mukaan Bangor Starin omisti Irlannin suurin turveyhtiö Murray & Ojanen. Veronkiertokytkösten sijasta minua kiinnosti, että tällä hetkellä laiva oli köytettynä Stadsgården laituriin, joka sijaitsi Södermalmin kaupunginosassa.

Turvetta pesään

kottikärryllinen turvetta

Turvepaakkuja kärrytolkulla.

Koska Irlannin valtiollinen turve-energiayhtiö oli ilmoittanut luopuvansa turpeen käytöstä seuraavien vuosikymmenten aikana, Murray & Ojanen oli lähtenyt kampanjoimaan Ruotsiin. Bangor Star oli seissyt Tukholmassa toukokuusta lähtien.

Aluksella oli tarjottu ilmaista viinaa yritysjohtajille, poliitikoille ja avarakatseisille luontoaktivisteille. Avarakatseiset luontoaktivistit ovat sellaisia, jotka ymmärtävät, että vaikka turve ei ole kaikkein vihrein polttoaine, kaukolämpövoimalaa ei voi lämmittää pelkällä ruoholla.

Irlantilainen turve oli otettu Ruotsissa yllättävän hyvin vastaan ja yhdestä koe-erästä oli tehty esisopimus. Kyseisen voimalan johtaja oli ollut allekirjoitustilaisuudessa ilmeisesti juovuksissa, sillä tuskin muuten ydinvoimalaan olisi tilattu neljätuhatta tonnia turvetta.

Tietokoneen mukaan Bangor Star oli suuntaamassa aamulla kohti Irlantia. Mainosjippona Murray & Ojanen tarjosi kolmellekymmenelle hengelle ilmaisen laivamatkan Irlantiin. Kaikkien halukkaiden oli ilmaannuttava kello 21.00 Stadsgårdenin laiturille, minne oli lapioitu kaksi kuutiometriä märkää turvetta.

Kilpailun säännöt

Jokaisen kilpailuun osallistujan oli määrä pyöritellä turpeesta kaksikymmentä palloa ja heittää niillä satama-altaassa uiskentelevaa kumivenettä. Tulosten perusteella kilpailijat asetettaisiin paremmuusjärjestykseen ja kolmekymmentä ensimmäistä pääsisi mukaan reissuun.

Kilpailu kuulosti hauskalta varmasti myös Richard Ramesonista. Roisto joka oli viettänyt nuoruutensa nummilla lapioimassa turvetta, oli varmasti myös pyöritellyt muutaman tuhat turvepalloa ja viskonut niillä lampaita. Ei ollut epäilystäkään, etteikö Richard Rameson pääsisi kolmenkymmenen sakkiin ja lunastaisi matkalippua Irlantiin.

keihästävä hevosmies

Tekivät minusta Kalevan kisojen jälkeen tyylikkään patsaan.

Heittokäteni ei ole pelannut vuoden 1981 jälkeen. Sinä vuonna Kalevan kisat järjestettiin Oulussa ja koska satuin olemaan paikkakunnalla, pitihän minun jelpata kisaorganisaatiota.

Satuin tuuraamaan keihäänheittopaikan mittamiestä siihen asti kun innostuin ja viskaisin keihään 70 metrin viivalta heittopaikan suuntaan. Kaikkien yllätykseksi se pirun keppi lensi katsomon takaosaan, eli noin sadankymmenen metrin päähän.

Heitto oli epävirallinen koska en ollut kilpailija, ja koska heitto suuntautui katsomoon. Kukaan ei onneksi päässyt hengestään, joten sain muistoksi sylillisen mitaleja. Eivät kimaltavat pellinpalat paljoa lohduttaneet koska olkapää meni pysyvästi sijoiltaan.

Minun kaverini Heikki on fyysisesti ihan kunnossa, mutta hänen tähtäyksessään ei ole kehumista. Ehkä on parempi, että hän osallistuu kisaan vain siinä tapauksessa, että satama-altaassa lilluu kumiveneen sijasta norsu. Minun vaimoni on suhteellisen hyvä heittäjä. Hän on vuosikymmenet harjoitellut viskomalla minua kaikenlaisilla esineillä.

Vaimon sijasta taidan ilmoittaa kilpailuun Erkki-karhun. Otus on syntynyt kajaanilaisessa talousmetsässä ja taitaa varmasti turvepallojen pyörittelyn. Lisäksi karhu on työskennellyt tunisialaisessa sirkuksessa ja osaa varmasti heittää paremmin kuin yksikään NBA:ssa juoksenteleva miljonääri. Tiedä sitten, että miten me muut pääsemme laivan kyytiin – toivottavasti kapteeni on lahjottavissa.


Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s