LUE SANKOMIEHEN UUSIMMAT:

Kiinalainen Alvar Aalto

bussi 1950 luku

Virolaisen turistibussin pysähdyttyä Kauppatorin laitaan, reservin everstiluutnantti P. Kuokka kömysi autosta ja rupesi viittoilemaan ulapan suuntaan. Minä jouduin lainaamaan eläkkeellä olevan historianopettajan kiikareita, ennen kuin kykenin erottamaan satama-altaassa epämääräistä liikehdintää. Pikaisen havainnoinnin perusteella kohde muistutti minun mielestäni puoliksi syötyä lihapiirakkaa.

Jäätyään eläkkeelle P. Kuokka rupesi harrastamaan poteroiden kaivamista. Koska touhu on yksinäistä, mies tykkää kuunnella harrastuksen lomassa kirjastosta lainaamiaan Venäjän merivoimien salaisia äänikirjoja. Niiden perusteella P. Kuokka osasi kertoa, että 170-metrinen Borei-luokan ydinkäyttöinen sukellusvene näyttää etäältä tarkasteltuna aivan puoliksi syödyltä lihapiirakalta.

Suomen merivoimien edustajia ei ollut paikalla, eikä torikahvilassa istuskelevia konstaapeleita tuntunut kiinnostavan, joten minä sain määräyksen tuhota vihollisen sukellusveneen.

Tähtäsin lihapiirakkaa ilmatorjuntakonekiväärillä ja ammuin muutaman sarjan, kunnes verenpainelääkkeitä popsiva historianopettaja alkoi kehua aseen hiljaista ääntä. Siinä vaiheessa tajusin, että ammukset olivat unohtuneet mopoauton kyytiin.

Everstiluutnantti suuttui aivan julmetusti ja rupesi haukkumaan minua sabotööriksi. Yritin puolustautua sanomalla, että yleensä paukuista huolehti se joka omisti pyssyn. Tämä kommentti sai aikaa suosionosoituksia virolaisten turistien keskuudessa.

Koska ilmatorjuntakonekivääri oli antiikkia, P. Kuokka käski virolaisten raahata sen pikaisesti Wenzel Hagelstamille. Syötyä lihapiirakkaa muistuttava sukellusvene oli kääntynyt kohti rantaa, ja ilmeisesti piakkoin oli odotettavissa perinteinen maihinnousu. Lähitaisteluaseille oli piakkoin suunnaton tarve, joten everstiluutnantti ohjeisti virolaisia sanomalla, että jos Hagelstamilta löytyi vähän käytettyjä konetuliaseita, ne piti saada ehdottomasti mukaan.

Virolaiset ovat tunnetusti kauppamiehiä. Puolen tunnin päästä ryhmä palasi mukanaan muovikassitolkulla kiinalaisia maljakoita, jotka muistuttivat erehdyttävästi Alvar Aallon naamaa. Toimivia ruutiaseita antiikkiliikkeestä ei ollut löytynyt, mutta Wenzel Hagelstam oli lahjoittanut virolaisille 1700-luvulta peräisin olevan pronssisen patsaan, jonka lippahatussa luki Ferrari ja karaokemikrofonissa Räikkönen.

Kiinalainen Aalto-maljakko on periaatteessa Molotovin cocktailin veroinen kauhistus, joten P. Kuokka jakoi maljakot läsnäolijoille. Siinä vaiheessa olin näkevinäni, että lokki vei lihapiirakan mennessään. P. Kuokka piti minun näkemystäni naurettavana ja käsi mennä optikolle. Siristelemättä hän väitti, että sukellusvene oli havainnut rannalla sotilaallista aktiviteettia ja vajonnut varmuuden vuoksi pinnan alle puolustusmuodostelmaan.

Ihmettelin, että miten yksittäinen sukellusvene pystyy menemään muodostelmaan? Eikös sellaista toimenpidettä varten olisi pitänyt olla enemmän sukellusveneitä? Tämä kommentti oli jo liikaa. Everstiluutnantti repäisi minulta maljakon käsistä ja määräsi pidätettäväksi.

Möykkä kantautui torikahvilaan, missä istuvat konstaapelit pomppasivat pystyyn ja kiiruhtivat paikalle. Everstiluutnantin kertomus satama-altaassa nähdystä lihapiirakkaa muistuttavasta sukellusveneestä ei kelvannut selitykseksi. Kohta paikalle ilmestyi liuta poliisiautoja. Virolaiset pidätettiin ja maljakot otettiin kuulustelujen ajaksi haltuun.

P. Kuokka nousi vastahakoisesti virolaisten hylkäämään bussiin. Me muut seurasimme perässä ja harmittelimme, ettei meillä ollut riittäviä resursseja jatkaa sukellusveneen etsimistä saatikka sen tuhoamista.

Onneksi bussin takapenkiltä löytyi nukkumasta rovaniemeläinen ompelukonekorjaaja. Mies sai äkkiherätyksen ja määräyksen ajaa meidät kotiin. Rovaniemeläinen halusi pyöriä tovin keskustassa, koska hänellä oli mukana pussillinen palleroporonjäkälää. Ihmettelin, että mitä jäkälillä oli tarkoitus tehdä, mutta olisi ehkä pitänyt jättää ihmettelemättä.

Jari Tervo oli kuulemma määrännyt, että kertaviikkoon rovaniemeläisten oli toimitettava pussillinen palleroporonjäkälää pääkaupunkiin. Kansalliskirjailija paranteli jäkälän avulla krapulaansa, joka oli nykyään krooninen ja ajoittain hyvin kivulias.

Kiertelimme tuntitolkulla ympäri keskustaa, mutta Tervosta ei näkynyt jälkeäkään. Erään ravintolan kohdalla ompelukonekorjaaja tarjosi jäkäläpussia portsarille, joka otti sen mielellään vastaan.

Portsari osasi kertoa, että Tervo oli käynyt ravintolassa oluella noin tunti sitten ja lähtenyt huristelemaan skootterilla Stockmannin suuntaan. Portsari veikkasi, että Tervo palaisi iltaan mennessä. Jäkäläpussia kirjailija tuskin osasi tulla kyselemään, mutta vaatteet varmasti kelpaisivat.

Näin huhtikuun lopulla on aikamoisen kylmä huristella skootterilla ihan vaan munasillaan.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s